Hormajärvi yhdistys

Hormajärvi

Hormajärvi on tunnettu kirkkaasta vedestään ja jylhistä rannoistaan. Se on maisemallisesti arvokas ja virkistysarvoltaan merkittävä Etelä-Suomen järvi. Hormajärvi luokiteltiin vielä 1970-luvulla vedenlaadultaan erinomaiseksi. Viime vuosikymmenien aikana järvi on rehevöitynyt.

Hormajärvi kuuluu Uudenmaan ainoana sisävesikohteena kansainväliseen Project Aqua-vesientutkimus- ja suojeluohjelmaan. Kansallisella tasolla järvi määritetään erityistä suojelua vaativaksi vesistöksi (Komiteamietintö 1977:49, työryhmän mietintö 1992). Järvestä ja sen valuma-alueelta on tehty vuosikymmenten aikana paljon tutkimuksia.

Karjaanjoen vesistöalueeseen kuuluva Hormajärvi sijaitsee kokonaan Lohjan kaupungin alueella. Järvi jakaantuu kahteen kynnysmatalikkojen erottamaan pääaltaaseen. Läntisen altaan pinta-alaosuus on noin 75%. Siellä sijaitsee myös järven syvin kohta, 22 m. Itäinen allas on läntistä matalampi ja vesitilavuudeltaan huomattavasti pienempi.

Ilmakuvia järvestä

Hormajärvi löytyy Lohjanjärven "lourujen" eli mutkien sisälle jäävältä kannakselta, Karnaisten korpialueen eteläpuolelta. Lounaasta koilliseen suuntautuvien niemien ja saarien paloittelema, reilun viiden neliökilometrin järvi jakautuu suurempaan ja syvempään läntiseen altaaseen ja matalampaan itäiseen osaan. Lännessä ja pohjoisessa rannat ovat usein kallioisia, jyrkkiä ja vedet syviä, jopa 22m asti.

Lounasnurkassa on komea Krunninmäki, äkkijyrkkänä ja rosoisena kohoava mäki nousee yli viisikymmentä metriä Hormajärven pinnasta. Pohjoista horisonttiviivaa hallitsevat Korkeamäen keilamainen vuori ja jykevä Pelimäki.

Itäiseltä puolelta löytyy laajempia viljelyalueita. Pelloiksi raivatuilta aukeilta järveen laskee ojia ja puroja, mutta kevään sulamiskauden jälkeen suuri osa ojista kuivahtaa, vain muutamissa soilta tai lammista lähtevissä puroissa on virtausta kautta vuoden. Veden viipymä Hormajärvessä on hyvin pitkä, lähes kymmenen vuotta. Järven laskujoki on puolisen kilometriä pitkä Hormajoki, joka hiljalleen vie vettä Lohjanjärven Outamonlahteen. Vedenkorkeuksien ero Lohjanjärven ja Horman välillä on 0,7 m ja Koivulan peltoaukealla 0,6 m. Valuma-alue, 16 neliökm, koostuu pääasiassa metsistä ja kallioista, viljelymaata on noin 150 ha, josta aktiivista maataloutta harjoitetaan noin sadalla hehtaarilla.

Hormajärven valuma-alue on pieni, järvi on syvä ja vesi kylmää: vedestä suuri osa tulee todennäköisesti järven pohjassa olevista lähteistä. Lähteensilmästä pulppuava vesi on lämpimämpää kuin ympäristönsä jäätymisaikaan ja kesällä hyvin kylmää.

Toisin kuin Hormajärvi, jossa on kirkas vesi, on Lohjanjärvi mutarantainen, sameavetinen ja pehmeäpohjainen. Isommat selät ovat puhtaampia, mutta vesi on luonnostaan savihiukkasten samentama, joka ei ole likaisuutta. Lohjanjärvelle ovat tyypillisiä leveät järviruokokasvustot, "pillistöt", jotka ovat tiheitä ja reheviä kaislikkoja. Kummallekin järvelle on luonteenomaista tervaleppävyöhyke rannalla: samanlaista tervaleppävyöhykettä löytyy lounaissaaristosta, Ruissalon rannoilta. Kisakallion melontareitti kiertelee Hormajärven vaihtelevissa maisemissa.